Caruna's €5 Billion Sale to Iberdrola: The CEO Interview That Explains the Asset

00:00

Tammivuori ja Sami Stora Enson ajoilta – 16 pankin syndikoitu 700 m€ RCF

No niin tervetuloa tänne Neuvottelija-kanavalle. Mulla on vieraana pitkistä aikaa. Minun rilehyssä on se, että monakerisuhteen toinen pääli. Jyrki Tammivuori, Carunan toimitusjohtaja. Kiitos kutsusta, Sami. Ja joo, ja silloin kun olimme enemmän fyysisesti yhteydessä,

niin olen tällainen suurpankkien SCB ja RBS. Tai se on olla pöyrökapitalikia, jolla ehkä Stura ensin on tämmöinen asiakasvastaava. Silloin oltiin paljon enemmän yhteydessä, mutta nyt sitten vähän enemmän etäisemmin. Just näin. Siitä on muutama vuosi mennyt. Joo, ja säkin olet eränne edennänyt urallas, mikä on siis, sä oot KTM, niin kuin minäkin,

niin mahtavat KTM, että pystyy vetäänä finansiihmisestä toivonrikettiun läpi. Sä oot pelannut sen suoraan, silloin Stura ensilaisella oli. Treaserin vois vain ihan kertoo, mitä sen maailmaan tommonen kanssa ei ole enää suurpankkinilla. Ja sitten tuohon uutinen, niin Stura ensi uudelleen rahattiin

tämmöisen revolverin Revolving Great Facilityn uudestaan. Ja sitten se oli tosi mahtavaa, kun se mun pankki pääsi koordinoimaan. Ja sitten se oli niinku maailma suurin voitto. Mulla jäi itse mieleen siitä tuosta uudelleen rahatuksesta, että silloin oli kauhean tärkeää, että siinä ei ollut kovenanteja, ja sitten se tavallaan tähän niin kuin luottoloogittajien

rating grid oli järkevästi tehty. Jäksi noin sulla mieleen? Kyllä ne jäi, ja siitä tosiaan on jo tosi pitkä aika, ja maailma on muuttunut, mutta jos sitä peilaa vähän tähän nykyhetkeen, niin silloinkin oli tietyllä tavalla se, että joka sitä rahaa lainaa, niin päättää, että millä ehdoilla rahaa annetaan, että mikä se rahahinta on,

ja mitä muita vaatimuksia siihen menee. Silloin niin kuin nytkin, niin on tosi tärkeää, että ne lainan antajat ymmärtää sen yrityksen strategian, mikä selle yrityksille on tärkeää, ja silloin selkeästi, missä bankissa säkin olit töissä ja autoit meitä, ja neuvot sen transaktion tekemisessä,

ymmärrettiin, että miksi haluuttiin toteuttaa, esimerkiksi ilman financellt olen kovenanteen siinä tilanteessa. Tällä hetkellä tilanne on sitten taas vähän erilainen, jos mietin vaikka karunnan näkökulmasta, meillä on kovenanteja, ja se sopii taas meille hyvin, se sopii siihen yhtiön strategiaan, niin sitä täytyy aina peilata

aikaan, kun siihen yhtiön tarpeeseen, ja siihen, miten sitä liiketoimintaa haluutetaan toteuttaa. Joo, siis kovenante on tämmöinen liiketaloudelle yleensä rajoite, jolla on tätä esimerkiksi rajataan, että se vieläkai ei saa vaikka nousta ylitietyn multi-pelin käyttä katetta, tai sitten joku interest-coverit on pysyysäällisistä asoissa,

tai tämän tyyppisiä. Ja joskus se, mä muistin vaan, silloin vanhaa aikaa Suomaisuusyrityksessä, kun ehkä bankit olivat niin kehittymättömiä, niin niitä ei loolleenkaan, kun niitä ei vaan osatu käyttää. Ja sitten tavallaan ulkkarit käyttiin niitä, koska ne on niitä tavallaan vaan kehittyneitä. Ja sitten kun näitä kahta maailmaa yhdistettiin Suomesta bankit ja ulkkaripankit,

niin sitten tavallaan on synty vähän jännien hybrideitä, mutta nyt se tavallaan Suomi siitti noin aikalailla tuolle kansainväliselle tasolle tässä rahoitusdokumentaatissa. Se on just näin, ja sitten tietysti niitä rahan lähteitä on tullut

03:07

Rahoituksen lähteiden kansainvälistyminen; Nordic Trustee

yrityksille huomattavasti paljon enemmän, kuin mitä niitä oli vanhaan aikaa. Eli pääsy kansainväliselle rahoitusmarkkinoille, niin on parantunut yrityksille selkeästi, mitä se on aikaisemmin ollut, eli vaihtoehtoja tullut. Ja toki siinä sitten kun mennään vaihtoehtoja,

niin sitten pääomasta joudutaan tällä hetkellä myös sitten kilpailmaan. Eli Suomi on kuitenkin kohtuullisen pieni maa, ja sitä pääomaa pitää tänne oikeasti houkutella paikan päälle, jolloin on sitten tärkeää, että se toimitaan ympäristö, jossa me ollaan, ja luottamus tähän yhteiskuntaa, niin se pitää olla kohdallaan.

Ja siihen esimerkiksi, jos miettii NATO-jäsenyys, niin on selkeästi ollut semmoinen, joka on auttanut siinä tilanteessa. Joo, mä olin itse siis tätä, mä yleensalua siis ihmiset oli pankkiirjeliteen, yrityskauppoja, mut siis tää oli hauskaa aikaa, tällainen

rahoitusrelle, jos se on manageria, joilla mä myös vastasin niistäkin, mut, että pitäisiin sulla jotain, mahdollisesti jos olisit ettei tehnyt jonkun mega-oston tyylin klavinin oston, niin sitten olisit voinut vallan berit ja Suomen valtia tehdä

niinku vaikka Merkkari-hanni ja muuta se tämmöistä kaikki tuotteet. Mutta tässä on Nordic Trusteen toimettusjohtaja roolissa, mikä mä olin sen jälkeen, niin mä tein niinku, olin katsoin Viersekunpankit ja pankkiri-liikkeet ja yritykset teki monenlaisia pondeja, niin siinä

vasta rupeis muodostuu tämmöinen niinku Greenpondi, mikä sitä tämmöinen. Lähdetään täällä siis semmonen nyt käytössä. Joo, siis vihreät rahoitusta käytännössä

04:28

Green bond, sustainable bonds ja EU:n taksonomia

ja Carunan liikkeelle on askenut myös vihreitä joko velkakirjelaino, ja siellä niin kun oikeastaan se, jos miettii sitä tilannetta vaikka niinku meidän kannalta tällä hetkellä, niin keskeinen kysymys niinku sijoitteilta on, että jos se

velka ei ole vihreä, niin kysymys on ensimmäiseksi, että miksi se ei ole. Ja sen jälkeen 80 prosenttia kaikista kysymyksistä on, että jos tämä olisi, niin miltä se näyttää siihen, mitä tietyllä tavalla työtä tehdään sen, sen vihreyden

niinku saavuttamiseksi. Ja sitten tietysti markkina elää koko ehteenpäin, että vihreä on nyt niinku tietyllä tavalla jälkeen jäänyt, että puhutaan sitten niinku se tästä, jos on paljon muuta mukana,

että edustaminen yhtiö, niin käytännössä, jos miettii EU-taksonomiaan tai muuta, niin noin 99 prosenttia siitä meidän rahankäytöstä sopii siihen EU-taksonomian mukaseen vihreeseen rahoitukseen. Eli siinä mielessä, niin meille ei

tällä hetkellä ole mitään ongelmaa niinku asian tilalta, mutta osallessa tulee olemaan niinku haaste. Ja tämä on niinku hyvä esimerkki mun mielestä EU-taksonomia tai yleensä vihreä pondit tai rahankanavoituminen

käännä kun kestäväntä kehityksen mallin mukaan, niin rahalla on aika moinen voima. Eli jos miettii vaikka kotitalouksia, että jos sulla on öljylämmitys tai sulla vaikka maalämpö, niin pitääkö pankin pyytää

erilainen marginaali siihen, että sulla on öljylämmitys, joka on tietyllä tavalla, se menee aikansa päähän ja se on saustuttaa, vai voiko se tietyllä tavalla antaa halvenpaan rahaa sille, jolloin maalämpö on todennäköisesti edullisema tasun viiskustannukset myös.

Joo, ja mä muistan ehkä viimeinen asia tuosta Stora Ensosta, niin mä muistan liikkuu se sinä vai seuraajasi Kaalo Hösniemiin, mutta

06:12

Pankkien relationship-ajattelu; floating vs. fixed

mä otin just uuden asuntolainan, niin mä ihan täysin sovellisin sitä rillaisin monager frameworkia, siis mä kilpailutin pankkin, niin jompi kun pitäis sanoa, että ota Ovo näet, jos pystyy vähän niinku vitsinä, että

tätä tämmönen yliyön korko pohjaksi ja siihen marginaaliin. Mutta sitten mä otin se, mä ite olisin kohdassa 12-kuukauden euriborin, mutta sitten otin se yhden kuukauden euriborin tai itseasiassa joudun kilpailuttamaan

sen sillain pähennemmän pankkiin jokoista, josta sen sai, niin on ollut kyllä hyvä valinta. Joo, se on tota, se oli varmaan vitsinä heitetty. Ja mä todennäköisesti oon johtanut hyvä növä. Ja kaikilleen

sitä uskaltais, niin kun sanoa ääneen tai yleensäkään mitään neuvon, minkälaista asuntolainan pitää niin ku ottaa, mutta sulla kun on vahvaa osaaminen rahoituksesta, niin uskaltaa sitten asioita sanoa.

Ja se minkä takia se on, tietysti ajankohtaan ollut hyvä. Ja toinen sitten, että pitää olla myös riskinsiato kykyä silleen, että jos se kuukauden euriborin sitten jostain syystä oliskin huomattavasti

korkeampi, niin pystyykö sen kestämään ja pystyykö arvioimaan sitä riskiä tuketeen? Joo, mutta mä muistin siis tuohon aikaa, siis puhutaan 15 vuotta sitten käytännössä, niin oli niin kun, ei ollut nollakin

rikomailman, mutta sitten tavallaan kaikki suomalaiset treasereit, kun siellä on tämmöisiä treasereit klubeja ja tavallaan itse tällä erilaisessa, niin minä näin tapasin monia suomaliseen suurin yritysiä tämän treasereit, niin kyllä siinä

aika moni, niin kun jos vaikka ne teki fixatun koron, niin kun vaikka 5 vuoden bondi, niin aika moni niitä swappas sen, niin voitteki koron vaihtaisopimuksen siihen, niin kun flotariin. Ja eli se tuntuu nyt olevan

ainakin sillan se suomalaisen rahoitusjohtajien best practice, konsensus ja mäattilit, kun fixyä ihmisiä, niin kun omassa kielämässä, ja sitten mä muuten siis kilpailutin niitä pankkeja sillä, että mä sanoin, että sitten kun mä oon

asuntolla aina teiltä ja annattelin sen kukaan järjestelmäpienellä korolla, niin mä siirran kaikki mun rahoitusjärjitykset teille, eli ihan just tällä, mitä suurin ritykset tekee pankkeille, niin täältä tulee aika maailma hyvä, että asset managementti

ja derivative ja muuta tämmöistä, että toimi. Joo, ja tietyllä tavalla se perus logikkasiin, että maksetaan muuttuvaa korkoa, niin jos miettii vaikka psykliisiä yrityksiä, niin ajatuksena on, että

kun taloudessa mennään hyvin korottonyleensä, vähän korkeammalla, sit kun taloudessa mennään huonosti korottomatalalla, mutta silloin se yrityksen tuloksen tekokyky on myös heikompi, niin sen

tulee semmoista vähän niin kuin luontavasta bufferia, tietyllä tavalla siihen tilanteeseen, eli yritys katsoo myös vähän niin kuin täältä näkökulmalta, että mikä sopii, tietyllä tavalla sen, tota, luonteeseen.

Siitä sitten relation manageri tai yleensä pankkien kanssa, niin se, miten mä itsessään ymmärrän, miten sä kuvaa sit tossa hyvin, että aina sitten kerrotaan ikään kuin avoimesti ne omat asian, asiansa, sekä pankki kertoo sille

sille tota asiakkaalle, mutta sitä asiakaskin kertoo, että hei, että mä tarvin tämmöisen asuntalainajia, ja tota tää on tää mun niin kuin maksukyky, sen lisäksi mä tarvin tällaisia palveluita, niin silloin tietyllä tavalla pystyy myös sen

kokonaisuuden paremmin ymmärtämään, että silleen mä ymmärrän sen relationshipin, että tota molemmin puolin kerrotaan avoimesti, että mitä on sieltä on?

Just näin. No nyt mennään tätä

09:25

Caruna tikunnokassa ”vasemmistotoksisena aikana”

noistomuistelusta tähän Carunaan, ja otetaan tämmöinen interlude, että muutama vuos sen jälkeen niin tota, tuli tää Carunan omistuksen vaihteen, niin siinä ei enää niinku jonneet muistakkaan, mutta siinä on semmonen

todella vähän tuntuu niinku vasemmista toksiselta ajalta, että siellä kun oli käytetty tässä yrityskaupassa, tota vieraista päämaa, jonka omistaja ulkomailla, niin sitten mä muistan

siitä, että on semmonen mänsä, kun ei kauheasti muista, mutta se ärsytti jo sillä on semmonen kauheekoukka, että tässä ei oo niinku vuodetaan korkotuloa Suomen ulkopuolelle, ikään kuin se pääoman antaja, niin kun ei olisi oikeetettu

korvaukseen siitä pääomastaan, mutta jotenkin se pointti ei ollut se, että sieltä tulee miljardettaan pääomaailman pointtiille, että siinä niinkuin korkomaksu teivät ja jotenkin pienen tevät Suomen saamaan vero jalanjälkeen, tai tämmöstä,

mutta tota, tätähän nyt enään niinku kauheesti oo, mutta oliks se sillä jo sillä Carunassa, kun tätä tapahtuu? Oliin ja nyt hän sitten, jos katsoo niin tota edellinen hallitus, niin muutti

korko- ja verovehennys oikeutta Suomessa, eli sitä on rajoitettu kapeemmaksi. Se mikä usein keskustelussa unohdettiin on se, että sähkön jakelu on erimaisen pääomavaltainen toimiala,

eli tota jos verrataan vaikka tämmösiin, yleensä mitä mietitään pääomavalta sinä vaikka metsäteolisuutta, tai kaivosteolisuutta tai muuta, niin

sähkön jakelu on niin kuin merkittävästi pääomavaltaisempi, ja sitä pääomaa tarvitaan niin kuin todella paljon. Ja sillä on käytännössä tarkoittaa sitä, että sitä hankitaa monista eri lähteistä, eli

ottimoidaan tietyllä tavalla sitä rahoituksen rakennetta. Meillä on ulkona tällä hetkellä reilu 2,5 miljardia, niin ulkosta

11:10

Pääomarakenne: 2,5 mrd € vierasta pääomaa, investment grade BBB

velkaa, joka on tietyllä tavalla maksimoitus sitten luottoluokituksen puitteessa. Luottoluokitus on BBB ssmp, eli hyvä tämmöinen investmenkereittaso, jolla saadaan

BBB miinus on sen rajan. Sitten se tippuu joo, että tämä on oikeastaan BBB, BBB plus on niin kuin ne parhaat kohdata, olla tällaisessa infra-yhtiössä käytännössä, sillä ottimoidaan se määrä

ja sitten se hinta. Ja sitten 2,5 miljardia lisäksi, mitä ei ole saatu sen luottoluokituksen rajotteiden pohjalta, niin on on sit lainattu osakaslainana, joka on toisiasta sille

vakuudelliselle lainalle, mitä on markkinalta otettu. Sille maksetaan sitten toki korkeampi korko. Tämä on nimenomaan se, mikä sitten närastaa ja ei ole ymmärretty

myös käsitä, että näillä on eri lainen etujäristysasema esimerkiksi konkurssitilanteissa tai muuta, että se on oikeasti korkeampaa riskiä, mikä se osakaslaina pitäisi sällään.

Mutta aina kun pääomaa tarvitaan, niin sitten pitää korvausmaksaa. Tämä on toinen kohu, jota jonne tein muista, mutta oli hirveästi syys vai kevät myrskuja,

12:20

Säävarman sähköverkon päätös – onko toiminut?

mutta kun puitakaa noiden voimalinien päälle ja sitten sähköt meni poikkiä, niitä ei saatu pystyä moneen päivää, ja sitten tavallaan

hallitus päätti, että pitäisiin työkkin maanalaisen siihen, että miseen. Se on nyt sitten toteutettu, jos on tietysti maksannut, ja se on sitten hyvälaatusempaa kamaa, kun ne siellä

kuusissa roikkuvat tätä johdot. Oliks tämä nyt ehkä sitä muistelee tätä toista kohua, niin oliks se sitten oikein päätös?

Joo, sieltä jos ollaan tarkkana, käytännössä vaatimus ei ole, että pitää maakaapeloida, vaan pitää rakentaa sähköverkkoa, ja se, mitä sillä sähvarmuudella tarkoitetaan,

niin kaava-alueella sähkö pitää palauttaa kuudessa tunnissa myrskujen tapahtuessa, ja sitten tuolla hajaasutusalueella, eli kaava-alueiden ulkopuolella niin 36 tuntia on se

vaatimus, missä yhtiöden pitää, ja nämä vaatimukset tulee voimaan tuonne 28 ja 32 ja 36 riippuen vähän yhtien rakenteesta, ja minkälaan se verkko on.

Ja jos sitä mietitään sitä 6 tuntia tai 36 tuntia, niin meillä kun on yli 700 tuhatta asiakasta, jos tulee laajemittainen myrskyn, niin ei kuudessa tunnissa kovin paljon

ehdä korjata, eli käytännössä silloin se maakaapelointi on monessa paikassa, se kaikkien kustannustehokkaan myös elinkarikustannusten kannalta, ja töitä

on vielä tekemättä, eli määrä jat on 28 ja vuonna 36, niin sitä työtä tullaan vielä tekemään, mutta miten olla heti sitä, työtä tekemään on nimenomaan niitä alueita, missä eniten

sähköä siirretään, jotka on ollut vioille alttiimpia, niin niitä on lähetty korjaamaan ensimmäiseksi, ja työt on erittäin hyvässä vaiheessa, ja ollaan ihan

aikataulussa, mutta niin kuin sanoin, töitä on tehtäväksi, ja nyt

14:20

Mikael Jungner: miten tämä meni näin hyvin?

totta kai sitten myös yhteiskunnan lisäsähköistyminen, niin otetaan näissä suunnitelmissa huomioon. Joo, mutta tänne, niin kun tavallaan välivaiheen kaikkiin nää muista, mutta se oikeasti oli noin isoja kohuja sillä muutama vuosi sitten,

niin nyt sitten tänään, kun mä kerron, että saat tulossa vierääkseni, niin Mikael Jungner pyysi tällaisen kysymyksen, että miten tämä kaikki meni näin hyvin,

että vihreä ja halpaa sähköä yllinkillin ja verkottiimmissä kunnossa, niin tavallaan onhan se nyt ihan älyttömästi parantannuttaa tilanne. On, niin kuin verkkoyosalta täytyy sanoa, että tällä hetkellä tilanne on

niin kuin hyvä. Suomi pystyi irtautua myös venäläisestä fossiilien energijasta erittäin nopeasti, ja kiitos, että on ollut paljon investointeja, mikä on kuin pipelineissa,

mitkä pitää tehdä. Se ehkä se vaarallisin asia, niin kuin tällä hetkellä on se, että tuudittaudutaan sellaiseen tilaan, että tänään kaikki on niin kuin hyvin. Jos miettii energia puolta, on se

sitten tuotantoa, tai on se niin kuin sähköinjakeluu tai korkeajanjattelijasesta, niin kymmenen vuotta on aika semmonen normi investointi alusta loppuun, kun se viedään läpi.

Käytännössä, jos tällä hetkellä ei ole piirustuspöydällä uutta kapasiteettia, niin ei se tällä vuosikymmänä valmistuu. Olemme pitkällä 2030-luvulla, ja sehän tekee

tässä työstä erimäisen mielenkiintoisen, että ei voi tuudittautua siihen hyvään tilanteeseen tänään, vaan pitää miettiä, miltä tämä maailma näyttää kaksi tuot 40-luvulla. Joo, ja tuossa siis sivuhuomina,

olin sytykseneestä meidän suhteesta just tällä, tehti tämä revolveri, niin mun kollegalle Jussi Pohjanpaloo, niin tuossa Natvest järjesti tämmöisen kettyketeron Pohjusmaisen kettykeriin,

se on uusi nimi siis RBSL, niin Jussi Pohjanpaloo tuli sinne sinne, sivikaan Fingridi, käätiin läpi, että siis tämä Fingridi, joka pitää tätä runkoverkkoa yllä, ja niin, niin, onhan se, niin kuin taas kansainvälistä

kerrattuna niin kuin todella timmiskunnassa, ja minulla oli aika semmoinen korkea, oli tälle konsultti, niin ne sanot, että jopa tämmöisellä asioilla, että me pärätetään saunnet päälle koko ajan, niin se on karaisen sen systeemit, se on tavallaan

ollut erittäin hyvä siirrytyshoito, siihen, että tulee vaikka nyt tämä tuulivoimat ja muut niin kuin ison vaihtelun sähköön generointi, tuota, tuotannot sinne, mutta sitten

tässähän tulee eteenpäin, tai kaksuuntasuus, eli nyt teillä on ilmeisesti, koko Suomessa niin kuin alle 50 000 sähköintuotentopistettä, niin se nousee niin kuin puolen miljoonaa tässä kohta. Joo, ja se on niin kuin se,

16:55

Fingridin rooli; verkon kaksisuuntaisuus

jos mennään vielä siihen kantaverkkoon fingridiin, niin tuota, Suomessa on erittäin hyvä sähköjakkelu laatu, niin kuin kokonaisuutena, ja sen lisäksi katsotaan sähköjakkelu, vaikka Euroopanlaisella perspektiivillä,

niin kokonaisuutena sähköjakkelu on Euroopassa niin kuin me ollaan sieltä halvimmasta päästä, ja sitten jos se vielä suhteuttaisi tähän niin kuin olosuhteisiin, eli pitkiin etäisyyksiin, eli se, että Suomi on iso maa, ja mitä enemmän sitä verkkoa rakennetaan,

niin sen enemmän siihen rahaa sitoutuu, ja sen kalliinpaa se on, niin jos se vielä suhteutetaan tähän olosuhteisiin, niin Suomi on yksi erittäin halvimmista koko Euroopasta, mitä löytyy siellä,

niin kuin Romanian kanssa käytännössä samassa, mutta sähköjakkelu laatu on sitten myös ihan niin kuin erilainen, eli tämä tilanne on siinä mielessä niin kuin tosi hyvä lähteä rakentaa, ja niin menomaan, niin kuin tätä lisäkapasiteettiä

tarvitaan, sekä sinne jakeluun, että sitten tuotantoon niin me ollaan hyvästilanteessa. No, nyt kun se sähkö muuttuu niin kuin nimenomaan kaksuuntaiseksi, niin kuin sä sanoit,

eli meidän verkkoa luella, niin joka kymmenenellä omakotitalolla on jo paneeli katolla, eli kymmenen prosentti omakotitaloista on jo sähköntuottaja myös, ja osa sähköstä sitten siirtyy myös sinne

verkkoa. Tähän on aikaisempaa verrattunut, että miettii, että Suomessa oli isoja hiilivoimaloita tai isoja ylivoimaloita, ja sähkö kulkivaa niin kuin yhteen suuntaan niin nyt se sähkö kulkee

sitten joka suuntaan, niin tämä on ihan erilainen toimintaympäristö myös niin kuin meille pystyy hallitsemaan sitten se, että verkkoon ikään kuin se sähkö laatu sille verkossa pysyy hyvänä että se on tasa laatusta koko ajan

ja sitten, että sitä on koko ajan sitten oikea määrä siellä verkossa, eli sähkö ei pitää aina tuottaa samaan verran kuin sitä kulutetaan ja tietyllä tavalla tämä yhteiskunnan sähköistyminen, mikä nyt tapahtuu

ja tämä tapahtuu niin kuin todella nopeasti niin nopeus on tietyllä tavalla tässä se mihin ei toimiala tottunut, eli siinä mielessä voi katsoa, että me ollaan aika monessa asiassa, me ollaan niin kuin jäljessä, että kun

puhutaan kymmenen vuoden investointisykpleistä niin rehellisesti pitäis sanoa, että olisi asioita, mitkä olisi pitänyt tehdä jo muutama vuosi sitten ja verkkoon alkaa tulla niin kuin pullonkauloja Finkrit on sanonut, että pohjanmaan leipystyä

nämä uutta tuulivoimaan muutama vuoden ajalla niin, ei pysty liittämään ja tämän kertoo tietyllä tavalla siitä, että ollaan myöhässä meillä on samanlaisia kohteita Joo, mutta siis toimi on siis vaan tiedoksi, kun

juttelee niiden korkean tyyppien kanssa, niin ne ottiin esimerkkinä Saksan, niin tätä Saksassa on todella huono runkoverkko ja sit se on pohjois Saksa, etelä Saksa, niin kuin etelä Saksa on ihan niin kuin kuralla ja sit siellä pohjoisessa tehdään niitä tuulivoimia

ja merivoimia ja tätä muuta ja siis se niin kuin verettuna Suomeen, niin ja sit taas kun olikin luotet kolmonen pärähtipäelleen niin tota saatiin täysin korvattuvaa sen venäläinen sähkö ja sit tavallaan

siis nämä siirto-yhtiöiden, että

19:47

Siirtoyhteydet; miksi Suomessa yksi aluehinta?

viroon se on vähän muu huolettanut, että se tavallaan vuotaa sähköhintaa ylöspäin, kun sinne menee niin paljon kallista sähköä, mutta sit taas toisaalta vertaan nyt vaikka johonkin Norjaa, jos on niin kuin useita aluehintoja, niin

onks sulla muuten mieltä siis tähän, että on vain yksi aluehintä onks se parempi kuin monta aluehintää se, että on eri aluehinnat niin johtuu käytännössä siitä, että siellä verkossa on pullonkauloja, eli

sähköä ei pysty siirtämään rajattomasti jonkun tietyn pisteen niin kuin yli, no tällä hetkellä Suomessa niin tälläsiä pullonkauloja vaikka ei täällä pohjoisuunnassa niin ei ole

eli siinä mielessä niin kuin Suomi toimii teknisesti hyvin yhdessä tota hinta-alueessa, koska sitä sähköä pystytään niin kuin siirtämään se mitä tämä järjestelmä tulee huomattavasti tarvitseen lisää

niin kuin jatkossa, niin on joustoa ja joustosta puhutaan paljon, koska silloin kun iso osasi tuotannosta on sääriippuvaista, että tuuleeko tai paistaa koa aurinko niin me ei pitää saada

myös sitä kulutusta sitten joustamaan sen tuotannon mukaan, koska tämä ei tullut koko ajan olla tasapainossa ja yksi jouston keino on se, että sitä sähköä siirretään paikasta toiseen myös, eli maanrojen

puolelle eli Suomeen tuodaan vaikka Ruotsista silloin kun Suomessa ei tuule Ruotsissa tuulee, eli siinä mielessä ne hyvät rajasiirtoyhteydet niin on erittäin tärkeintä ja ne tulee vaan korostumaan

jatkossa, että sähköä pystytään paremmin siirtämään paikasta toiseen. Joo, ja laitaisin tähän niin kuin taas statistiikkaan, niin teidän tässä analyysiasta

21:22

Kulutus 82 TWh (2022) → 121 TWh (2040)

20-20, jossa siis ei ole vielä olekin luotoa niin 82 tera vattituntia niin se on tämä koko Suomen teho onko se teho?

Tuota kapasiteettiin. Ja se pitäisi nouse, tässä visiossa nousee jopa 50% niin eikö tämä on järkyttävän määrä mihin tämä menee, onko tämä sitten tätä pavo työksää ja vihreä vetytalotta

vai mihin se on katsottu se tavallaan 50% lisäys menevän? Joo, iso osa on tietyllä tavalla teollisuuden sähköistyminen se on se iso osa ja Suomihan on

erittäin hyvää otollinen paikka Euroopassakin tuottaa vihreätä sähköö ja sitä kautta sitten vihreä se vetyy se mikä on muista niin kuin keskeistä esimerkiksi vihreä vedyn tuotannossa

että jossain määrin Suomen on aina hyvä viedä esimerkiksi sähköö eteenpäin tai me viedään vihreätä vetyä mutta se jatko jaloistus sille vihreälle vedynne myös niin olis niin kuin Suomessa

niin se on tietyllä tavalla suomalaisen elintasoon ja hyvinvointivaltion kannalta niin se on tärkeää että me pystytään itse myös investoimaan ja käyttää sitä energiaa että me ei olla pelkästään energia myy vaan me pystytään jatkojaloistaa

se sitten eteenpäin mutta teollisuus on se yksi iso sitten tietysti liikenteen sähköistyminen on yksi keskeinen mikä on tapahtuu sitten on lämmityksen sähköistyminen

eli suljetaan esimerkiksi hiilellä toimivii tai kausulla toimivii kaukollämpöjärjestelmiä muutetaan ne sähkökäyttöiseksi niin se on myös kaikki mikä tulee lisää sinne

kulutuspuolelle Joo, tuossa on siis sähköautusta

23:00

Sähköautot ja käytön päivärytmi

eli oikein erikseen kysymyksiä että tässä on teidän kuvaa että tavallaan kun se siihen päiväsykliin mikä siis vaikuttaa tosi paljon siihen hintaan että on se sentti per kilowattitunti vai

9 senttiä per kilowattituntisen kulutteja niin kuin maksama sähkö niin siihen tulee tietyt lataosa jatkoon sähköautoja niin se on aika iso plugi minkä sä vedät siihen päiväprofiilimpään

Joo, se on totta ja siinä mielessä jos miettii näin yleisesti niin silloin kun Suomessa tuulee esimerkiksi ja kulutus on muuten alhaisempaa esimerkiksi yhäaikaan

sähköautojen lataaminen yhällä niin on erittäin kannattavaa toimintaa myös sähköjärjestelmän kautta ihmiset oppi jo aikoinaan siihen että yhä sähköjä käytettiin

eli lämminvesi Boilereita lämmitettiin yhä sähköllä aikaisemmin ja nyt se mitä tehdään sen jouston lisäksi tähän järjestelmään tarvitaan lisää niin me tarvitsemme älykkyyttä lisää tähän järjestelmään

eli kun kodinkoneet isot sähkön käyttäjä kodinkoneet niin pystyy lukemaan sen että milloin sähköjö on tarjolla paljon, milloin sitä kannattaa ladata esimerkiksi autonakku

täyteen tai milloin kannattaa vesi siellä kotona lämmittää että se tehdään niin kuin ei aamu yhästä aamu kuuteen vaan se tehdään sen mukaan että milloin sähköjö on oikeasti saatavilla ja se on edullista

Joo, tähän tulee äly ohjelmistoa ja tavallaan älyhydintä ja sitten tosiaan

24:30

Negatiiviset hinnat; volatiliteetti kasvaa

jo nyt on tullut se kansa huvi että nyt tavallaan saunet ja tuhlaukset päälläkkuin negatiivinen hinta että siis tavallaan sekin mulle pitäisi muuten tulla, että pitäisi kutsua tuota peritakseen sijoitusjohtaja kun

tuota hän on sillä on se, että negatiivisia hinta ja tänne on jopa negatiivinen volatilitetio mahdollista optiossa, mutta esimerkiksi oli jo jollain negatiivinen hinta, niin tavallaan tämä kumastu taa vieläkin tämä negatiivinen

hinta sähkölle, että Joo, ei se ole, siitä tulee tietyllä tavallaan sitä kulutusta ei ole riittävästi siihen tuotantoon nähden ja lyhyellä aika välillä sen

tuotannon ikään kuin sulkeminen niin se vaihtoehtoiskustannus voi olla sen verran paljoa, että sitä kannattaa vaan tuottaa hinta tippuun negatiiviseksi, että semmosia tilanteita tulee, se mikä tulee lisääntymään

jatkossain, jos pörssisähköistä puhutaan niin se hinnan, niin kun volatiliteetti, eli se, että kuinka paljon ne hinnat ikään kuin muuttuu, niin se tulee kasvamaan mut se, että se kasvaa

että välillä on kallista ja välillä on niin kuin halpaa niin tekee myös sen insentiivin, sitten investoida siihen älykkyyteen siihen verkkoa, että tulee automaatiota että kotiin kannattaa ostaa sitten

relee siihen, että käytetään sähköä pakastimissa ja lämmittimissa niin silloin kun se hintaa ei edullinen. Varmaisemmin ei kotitasollekin

varastointilaitteet jossain vaiheessa tulee varmaan niin tehokas teknologinen innovaatio, että

26:00

Akut ja varastointi

kannattaa rubota akkuistaan tätä aika pienelläkin tasolla Tällä hetkellä se paras akkukotona on se sähköauto, että sehän on aika merkittävä akku jo kotitalouksissa ja silloin jos

niitä pystytään hyvään aikaa lataamaan, niin sitten pystytään ihan oikeasti tuomaan merkittävä myös järjestelmätasolle sitten jatkossa ja tekniinen kehitys on tosi nopeaa niin kuin sä sanoit, että

missä vaiheessa sitten esimerkiksi aurinkopaanelijäyhteydessä, niin tulee aina sitten riittävängokonen akku kotiin, joka sitten myös sijoitetaan niin saattaa tulla hyväks tota hankinnaksi

sitten mä en oo niin hirveesti näissä energialan yrityskohdopoisolla yhdenkärän yritin jöinemberien patooyy, että ostaa hirvellä hinnella mutta hävitti, hävitti

sitten Oululaisille konsortioilla mutta sitään itse asiassa RBS-sassa niin tuon Nuutti Niinisten kanssa, kun oli Wattenfiala-liisoaseekäs RBS-salle niin sillon just tuli

tataa, tää niin kuin tää Wackey framework, mitä sitä kutsutti eli tavallaan just muun muassa tämä Akaapeloi niin rahoittamisen reilu

tuottavaatimus, koska

27:12

Valvontamallin uudistus – ”erittäin iso mahdollisuus”

no heikä saa alata paremmin selittää, mikä tämä Wackey framework oli ja mihin suuntaan se on menossa?

Joo Suomessa on energiavirasto, joka on itse näiden toimien eli päättää ikään kuin sen valvontamallin, jolla yhtiöitä seurataan ja valvotaan ja varmistetaan, että hinnat pysyy kohtuullisena

eli kustannukset on asiakkaatalaskutteet ovat hinnat, niin on kustannusperusteisiä siihen se valvontamalli perustuu ja sitten on luotu ikään kuin

kilpailullisia insentiivejä, koska yhtiöt ovat valvottuja paikallisia monopuoleja, niin luodaan sellaisiin kilpailuisia elementtejä, että kannustetaan toimimaan tehokkaasti, on se operativisikustannuksia tai

investointien osalta, niin tämän tyylisiä asioita on sellainen valvontamalli laitettu ja nyt on tietyllä tavalla seuraavan syksyn aikana, niin tehdään tosi isoja päätöksiä, ja sitten seuraavaksi

kahdeksi vuodeksi sen valvontamallin osalta, että mitä ne keskeineet valvontan elementit tulee olemaan ja jos metiitä tämä yhteiskunnan sähköistymistä, niin seuraava kahdeksan vuotta tulee olemaan myös erittäin

merkittäviä ja totta kai kun mä katson omasta näkövinkelistä, niin sitä valvontamallia ja miltä se sitten tulee näyttää, niin omasta puolesta, niin totta kai on tärkeää, että se ikään kuin

mahdollistaa ja kannustaa niitä tarvittaviin investointeihin, että yrityksille se oikeasti on mahdollisuus investoida tähän vihreeseen siirtymään tai yhteiskunnan sähköistymiseen, että verkosta ei tullut pullonkaulla.

Se on semmoinen keskeinen, kun mä katson sitä valvontamalliin sisältöä tällä hetkellä, niin niin ne asiat jotka mua tällä hetkellä huolestuttavat. Joo, siis mä oon sit autumaton muttalous

oikeestelainen, niin tota mulla oli siis Vierana toi heikki Westman ja hän oli niinku hän liian kiinnostunut tästä aihe-piiristä, tota kaikille hieno jakson mulla oli hän ja Ville Valkonen, joka myös on kansainvälisempi

kokoomuksesta, niin tota Vierana, niin tota mut joo, nämä on niinku tärkeitä asioita ja eikä nyt pakko selittää

29:11

WACC on markkinaehtoinen

tää VAC, siis se tarkoittaa Wait It Ever Disco's Tove Capital ei tota pääoman niinkuin tota pääomella ajilla painotettu ennen veroja, ei kustannus ja se vaan

oli siis sillä, että se ei käytännössä kertoo sinne sijoitun pääoman tuoton, minkä tämmönen rikuloitu yksikö sä oot tehdä mut sitten se lisäksi pitää myös määrittää mitä pääoma pohjaa sä käytet siinä ja siinä pitää rakentaa sitten

insentiivit, että se pääoma pohjaa on niinkuin iso, mutta ei niinkuin tuhlaileva eli se tavallaan kohdistuu juuri semmosien investointii, jotka on niinkuin tavallaan sen valvojan ja kuluttajemille sitten niinku objektivisesti paras

ja toki sitä niinku ihan täydellistä ja niinku tätä semmoista ja yhdistymistä ei oo maalista saada koska ne on ja sähkö hinnat ja korot ja muut muuttuu

niin tämmöisiä mutta ja siitä vakista ehkä tärkein, että se on niinkuin markkinaa ehtone eli se Suomen malli tällä hetkellä nii pohjautuu siihen Suomen kymmenen vuoden velkakirjan korko, joka lasketaan

niinku vuosittain otetaan siitä niinku keskiarvo, että mikä se on ja se on niinkuin se laskennan niinku pohja ja samalla tavallaan nii muut parametrii tulee niinkuin markkinoilta eli siinä mielessä se kustannusvastaavuus niinkuin yhtiön kannalta

niin sitten missä me voidaan ikään kuin toimia paremmin niin voidaan yrittää rahoittaa itseme ikään kuin tehokkaammin mitä se WACC antaa mutta se on kuitenkin niinkuin se on markkinaa ehtoneen ja kuvastaa siitä todellisuutta

jossa me kaikki odotaa elämää Tuomi on päämä keyhä

30:39

Mistä Carunan pääoma tulee?

ja teinkin varmaan cream pondeista ja ehkä niinku teidän omistusrakennet koska sekin ehkä on niinku tässä matkavaralle muuttunut niin tavallaan se vihreä joukkalainen on varmaan

ulkomaisia pääosin korkosiottajia mutta varmaan suomalaisiin eläkerahastoja voisi siellä olla näin vissiin Joo kyllä, jos katsoo omistusta

niin tietyllä tavallaan sijoituksen luonne on sellainen mikä sopii erittäin hyvin eläkerahalle ja jos katsoo sitten niitä omista, jotka meillä tällä hetkellä löytyy niin löytyy elo, eli suomalainen eläkemaku

ja se syödytään omaa pääomaa niin jos se on omaa pääomaa, katsotaan eka ja sitten löytyy AMF joka on ruotsalaisesta eläkerahaa Sitten on Ontarion opettajien eläkerahasto on siellä kolmenta nämä omistajana

ja sitten on KKR joka on omaisuudenhoito talo jonka rahastossa käytännössä sitten taas omistajat on eläkerahaa eli tämä sopii tämmöisölle eläketietyllä tavallaan rahalle, jossa on kohtuullisen

matalla tuotto mutta tämä on hyvin ennustettavaa silloin kun toiminta ympäristö pysyy stabilina ja ei tapadu mitään suuri mullistuksia matalla tuotto on tietyt tavallaan

riittävä mitä sijoittaja täältä sitten saa sitten josko me lasketaan liikkeelle velkakirjoja niistä suurin osa menee marrajueen ulkopuolelle

eli ne on myös ostettavissa suomalaisten rahastojen kautta tai suomalaisten rahastot voi sijoittaa tai suomalaiset instituutiot mutta käytännössä niin suurin osa niistä tulee marrajueen ulkopuolella

tämä sanoisi ehkä noin 90 prosenttia ainakin tulee ulkomaalta joo, ja tuossa oli

32:22

Carunan listautuminen tai muu exit; Tornator-vertaus

yksi kysymys tältä mun yhteisöltä että no olisiko mitenkään mahdollista vaikka terveystalousi listautu niin nää olisiko semmosia sijoittajia että mielellään on niin kun tyyliin

kahdeksan vuotta sijoittajia tai muuta että niille ei ehkä semmosia esitystä tarvitta ole ei ole lähtökohtaisesti esitystä tarvitta niin kun mettiin aina listautumispäätöstä on tuottakai niinku omista jien päätöksiä

ja sitä kautta, mutta tietyltä tavalla koska tämä sopii hyvin eläkesijoittajilla tämä tyyli niin tota en pidä sitä todennäköisenä että yhtiötä tultaisiin listaamaan joo vähän sama tilanne, oli mä tuossa

muutama vuosi sitten myin Tornatorista pienensiivun niin siinä oli tota tosi paljon oli se yhtiö hallituksessa joo se tota varmasaisen sitten lopuiluvuksi lisättyä omaa

pottiisemman, mutta tota ja se oli mielenkiintoinen prosessi ja siinä oli muun muista samankaltaisuutta siinä Tornatorista siis vanha Stora Ensoson tai Stora Ensoson vieläkin omistaa siitä, ison osan niin metsäassuitti niin tota tämmönen

pitkäaikainen sijoituskuntaa vähän samaan isomman tässä on saa paljon samaa kuin mitä on sehky jakelussa tietyltä tavallaan että erittäin päivä oma intensiivinä ja vaatii semmoista niin kuin pitkäjänteistä omistamista

joo, joo voisi ehkä tos tuossa tehdä jakson, siis sitä itse sitä jakson idea vähän meni siis silläai koska oli vaan hauska puhua muistolijoista oikein aika niin kuin, tämä muttu on kivakasta äsä ehkä tekemään

tuottaminen ja myyminen ja jakelu niin kuin kun se ennen oli vähän semmoista tietenkin ankeita kun ei ollut olikin luote kolmosta ja ei ollut vihreitä eikä ollut kaksi suuntaisuutta, niin tää on tavallaan muista iloinen jakso verrattunut

ketaisen luvatka viisi vuotta sitten mutta sitten mun täällä niin kun neuvottelija Platinumuolilla tämmönen abduuniminen niin kun mä oot, että rupeet samitakeen yritys kerrallaan rupeet käymään suomalaisen yrityksiä läpi niin että mun se oli

34:10

Keskikokoinen yhtiö, 1,5 miljoonaa suomalaista

tosi hyvä idea toteutuksia. Joo, ei tos tosi mage ja jos miettii niin kun Caruna, niin kuin Suomessa niin mehän ei olla mikään suuri ritys toki me päästään sinne talouselämän 500 listalla niin suurempiä yrityksiä

niin ollaan siellä liikevaihtaa on noin 0,5 miljardia, mutta se missä niin kun se näkyy niin noin 0,5 miljoonaa suomalaista niin käyttää meidän palvelu joka päivä, että lähes joka kolmas suomalainen tavalla tai toisella

niin käyttää meidän palvelu on se sitten kotona tai työpaikalla tai tai siirtyössä matkalla Suomessa matkustajessaan niin altistuu ikään kuin meidän palvelulle siellä eli siinä mielessä

niin me ollaan siellä vaikka sanoitkin, että se on tullut tosi mielenkiintoinen niin me ollaan kuitenkin semmoinen perus arjen pyörittä ja sehän on se meidän niin kun tehtävä ja parhaiten me onnistutaan silloin kun sikkaita

ei käytännössä niin kun huomakkaan että me tehdään sitä töitä siellä että sähköä tulee tasaisesti ja se on hyvä laatusta koko ajan niin silloin me ollaan onnistuttu ehkä mä luulen, että osa

kuulii sitä kuitenkin jää hämää se hinnoittelumalli niin käydästän nyt nopeasti niin meillä on tämä runkoverkko Fingredi niin se menee niin että kantaverkko yhtiö on Fingredi

35:19

Kantaverkko vs. jakeluverkot; muuntajat

ja Fingredi operoi 110, 820 ja 400 kilovoltiin niin kun kantaverkkoa heillä on siihen kantaverkkoa lupaa ja heitä on yksi kantaverkko

Suomessa, Saksassa on nuseampia, niin kun se mainitsitkin ja siellä on niitä ongelmia ja voi ajatella tietyllä tavalla että mitä ne on, niin se olisi vähän Suomen motoritiet ja Suomen

tämmöinen valtatiet no sitten jakeluyhtiö tulee ja sitten siinä seuraavaksi eli me operoidaan sitten 110 kV ja muutta myös niitä niitä niissä on työkeski- ja pieniä

tulee kotiin asti, eli meillä on sitten se ikään kuin se perusmaantieti jolla saa ja 80 että jos ajattelee että Fingredin johdollainen ja ajataan 120 ja 100 ja vähän 80

niin meillä on sitten 80 tiete ja sitten 60, 50, 30 eli ne ihan niin kun koti asti tulevat pienetkin lirrut ja kaikkiin ei tarvita että jos joku osa tästä välistä puuttuu

niin vähän niin kun maanteissa kietys tie on poikki, niin kotiin ei pääse niin niin tota sama logiikka toimii toimii tässä meillä kotiin töpsellissä se on 230V tai sitten ne lisääköä

autoilla voi olla vähän korkeampi kyllä voi olla kolme hennitettyä ja onko se sitten inverteri joka kää meillä sen tota sitten tämän niin kun voltti määrän pienestä isommakasta toisimpä

ne on muuntaan ja käytännössä sitten matkalla ja se mitäkin minkä takia näitä eri jänniteitä on, on se että aina kun sähköä siirretään niin osa katoaa lämpönä sitten ikään kuin pois

ja mitä korkeampi se jännite on eli toisin sanoen, että jos ajataan sellin kuin motorit ja tasolla niin jännitteet on isoja, niin ne häviöt on niin kun suhteessa pienempiä ja sitten taas siellä niin kun

ihan tota loppukäyttäjä päässä niin tota sitten taas häviöt niin kun kasvaa, eli se kannattaa viedä mahdollisimman korkeana jännitteena niin mahdollisimman niin kun pitkälle lähelle asiakasta Meneekö sitten sillä tavallaan FinCridi

että heidän kunus on teille ja te vyördytettäen sen sitten Me ollaan FinCridin asiakas ja he velottaa niin kun meiltä kustannuksia

37:28

Valvontamalli ja läpilaskutus kuluttajalle

valvontamalli toimii niin että se mitä FinCridi velottaa meiltä niin me velotetaan läpilaskuttuksena sitten meidän asiakkaalta ja tota että siinä mielessä siinä ei synny mitään

matkalla toki niin kun eihdutukselle ne ero saattaa olla mutta mutta samat kustannukset ikään kun siirtyy sitten meidän maksetaviksi eli nyt jos miettii että kantaverkko on tullaan investoimaan

ja investoidaan tällä hetkelläkin niin kun paljon niin toki niin kun kantaverkko maksut tulevat nousemaan jatkossa ja se on tietysti semmonen tota kustannusera joka tulee meille joka me tullaan sitten laskuttaa taas meidänkin asiakkaalta

ja siellä on se samanlainen tavalla että kun insentiivi tehdään itse sijoituksia mutta sitten siitä tulee se pääman kustannusvyödytsi alaspäin kyllä, juuri näin, isot investoinit iso hinta mutta sitten se tavallaan on

päästymätön tästä suolta varmuus pysyy korkealla ja pystytään tämä kaksi vaare tota suuntaan sähköliikinnä toteuttaa ja sitten katkokset tota on harvinaisia niin reagoidaan nopeasti ja sitten tota saadaan

vielä tämä kapasitetin tuplaus vuoteen 2040 pystyy se on just näin, että tota se on se järjestelmän toivimuus ja apeks ei tuplaus

38:35

+50 % kulutus voi vaatia siirtokapasiteetin tuplaamisen

vain plus 50 pinnaa, käytännöstä tulee sitä sähköä kulutusta tulee lisää ja sitten tarkoittaa käytännössä niin että kapasitettiin, niin kun verkkueihin tarvitaan noin 100 prosenttia niin kuin lisää

koska sitä ei tasaisesti käytetä kuitenkaan koko aikaa niin tarvii tehdä niin kuin lisää ja se on tietyllä tavalla sellainen asia, joka meidän tarvii pystyä tekemään läpi

39:00

Sähkön hinta: 1/3 tuotanto, 1/3 verot, 1/3 siirtojärjestelmä

No, onks sitten toi hinta itse oli niin onnekas, että minulla oli se kuukauden Euripori ja sitten minulla oli vielä tota Vaimonansioista tosi toki, niin oli 7 sentin

toi kiinteä hinta, niin tavallaan määhän porskutin tän energia piikin yli, yli tätä ilman tuskaa ja vasta nyt oikeastaan tai sieltä ei tullut mitään energia kuluja minulle käytännössä

ja nyt on pörssisähköllä ja sitten taas on nää kuukauden Euriporitrupea ja puskea nyt läpi mutta mitä se on suunnilleen ja sitten tietysti jos sulla on 30 senttiä kilo vatti

se hintaa, niin sitten se siitä osuus on pieni prosentti mutta sitten jos se on vaikka 5 niin se on sitten isompi osan mitä se suunnilleen siellä on tää teidän osuus?

Ehkä ilman fin gridia, jos sen puhdistaa sen pois tai jos on saksen Joo, jos miettii, että jos sähkö maksaa suunnilleen sen 4-5 senttiä kilo vattiilta mikä on, niin käytännössä

sellaisessa tilanteessa aika yleisesti niin kolmasosa menee sillä sähköntuottajalle kolmasosa menee Suomen valtiolle niin veroin, on se on sitten sähköverot ja alvit mitkä pitää niin kuin maksaa

ja sitten kolmas menee jakeluyhtiöille, josta sitten on fin gridin maksut on niin kuin sen niin kuin osana jakeluyhtiö tähän periin myös sen sähköveron eli siinä mielessä voi ajatella

että se peritää vähän niin kuin hassun laskun yhteydessä että itse asiassa kun se liittyy siihen kulutukseen mutta se otetaankin tästä niin kuin jakelu maksun osana se, se tota sähkövero niin tota sen takia se usein

kun katsoo sitä jakelu maksun loppusun maani niin tota se on niin kuin hyvin eri lain, että itse ku katsoen keväällä jakelu laskua niin siitä 68% oli veroa ja sitten siitä tota

kolmaskaista finnasta on sitten vielä x% fin gridin käytännössä kyllä joo, sinne menee kanssa niin kuin ete-ete-empäin mutta se paanasääntö siinä tota normi niin kuin hinnoilla niin kukin ottaa niin kuin noin kolmasosan

siitä niin kuin hinnasta ja niin kuin mä aluksi sanoin niin kun verotaa europpalaisittain niin se sähköjakelu niin tää on kuitenkin ollaan niin kuin EU-keskiervo alapuolella samoin se on ollut muuten siis

sori ku jonkaan tästä eurin borjeista mutta siis niin kun asuntolainen korokki on ollut matalimpia, koska meillä on ollut tosi matalat marginaalit ja jengi on vetänyt siellä tota eurin borjilla eli lyhyellä kun taas maailman on aika paljon kiinteitä

nyt se toki vähän kostautuu mutta tuuskin tää on niin kuin pysyvä joo ja sit siinä on vähän niin kun sä ennen kyttoitti siihen vähän niin kuin vitsin näin silloin heittiin että otan kuukauden eurin borjan maksa sitä niin tota ei se ole hyvä hyvä, hyvä neuvosiä

joo, joo, että jos nyt miettii sitten tota sitä pörssisähköjä että okei, että kellemmän uskaltaisin

41:40

Kenelle pörssisähkö sopii?

neuvoa että tota pörssisähkö niin on semmoiselle ihmiselle joka pystyy sitä omaa sähkön kulutustaan niin säätämään ikään kuin vuorokauden aikana eli toisin sanoen pystyy esimerkiksi sähköautoon niin

lataamaan silloin kun sähkö on edullista on automatisoinnut tietyllä tavalla oman lämmityksensä vaikka kotona että lämmin vesia ja kotiin niin lämpenee silloin kun sähkö on niin kuin halpaa joka pystyy tietyllä tavalla hyödyntää

ne halvat niin kuin tunnit riittävässä niinku määrin niin sellaiselle, itseasiassa kuluttajalle niin pörssisähköjään sopii erittäin niin kuin hyvin ja sitten totta kai täytyy aina ymmärtää että välillä sit lasku voi olla vähän isompi

jolloin sit kantokykyikään kun siihen ei ole laskulla niin pitää olla että laittaa pikkuisen rahaa esimerkiksi ja sitä varten että jos hinnat sitten nousee niin pystyy niinku maksaa No joo nyt kun mulla siis oikeesti on näitä

kansainvistöjä ja ministeriäkin fieraana

42:35

Terveiset hallitukselle

niin lähetään nyt terveisiin tätä oikeistöhallituksille mitä tässä kannattaa tehdä Joo kiitos Sammiin mahdollisuudesta ja tietyllä tavalla tämän koko toimialan kannalta niin on äärimmäisen tärkeää

että se toiminta ympäristö jos me toimitaan niin on ennustettava ja se on vakaa koska silloin me pystytään tekemään sitä investointeja niin useeksi vuosikymmäniksi eteenpäin

mitä puukkoilevampaa tietyllä tavalla se politiikan tekeminen on tai se toiminta ympäristöjen tehtävät aina muutokset niin kukaan ei tykkään yllätyksistä ja mitä isompi riski ikään kuin yllätyksistä on

niin vakista kun aikaisemmin puhuttiin niin se tietysti nostaa sitten sitä pääoman kustannustan jota sieltä tulee, että jos joku pyyntö on niin niin ennustettava ja semmoinen stabiili toiminta ympäristö

niin se on kaikkein parasta investointeille joo jos me saan lisätä vielä niin tota loskekaan nyt vähän niitä veroja, me ollaan Suomi on maailman viidoniskorkeen verottaja 43,2% ei koko naisi veroasta

mutta tämä on vain minulta tästä lisäterveisinä kilpaalettekset ja muuten ikinä siis on kotilannetta karunne ja Eleni-An

43:43

Luonnollinen monopoli asiakkaissa, kilpailu resursseista

niin kun tota vaihtoehtoja eihme ollaan niin kun valvottuja alueellisia monopolejaa eli se missä asuu niin määrää sen, että minkä yhtien asiakkaana on eli siinä mielessä

sitten missä me kilpaallaan niin on tietysti päähäomasta me kilpaallaan osaavasta henkilöstöstä ja sitten tietysti kilpaallaan hyvin paljon siinä kun

esimerkiksi investointeja toteutetaan että sillä me ollaan kilpailijoita keskenään mutta asiakkaiden suhteen niin se on aina yksi ja se oikeastaan minkä takia kilpailivi verkkoa ja ei ole

niin on ihan se, että näin verkkujen rakentaminen on niin äärittömän kallista niin niitä ei kannata Suomeen enempää kuin yhtään rakentaa että se on vähän sama kuin, että meillä on yksi tieverkosto niin tota

ei mei kannata niin kun Suomeen vierkkäisiin motoriteita rakentaa että se on ihan järjettömyyttö Joo, mutta tuosta saitte vähän suunta viivaa, että tavallaan tämä ei ole

tuoton siitä tämmössä pois päin, jos 60-80 % antaa eroja, niin kylä valtio saa tästä osansa Hyvä juttu, tota mulla on ollut vierana Jyrki Tomivori Carunan toimitsyhtäjä, kiitoksia Kiitos Sami

Ja me jatketaan tuolla, että tilaajapuolella puhutaan tätä sun, kun olet niin herkullisesti KOTM-noussut, tota Tracerorista, CFO ja Toimariksi niin vähän käydään näiden kolmannen roolin eroja läpi, kiitoksia

Kiitos